Aina ei tarvitse kokata.

Helsingissä asumisen hyviä puolia, osa yksi: ravintolat. Täällä ei valikoimasta ole puutetta. Vaikka emme kovin uskaliaasti ole erilaisia paikkoja kokeillut (ja on ravintoloita, jotka eivät saa minun makunystyröitä sekaisin), niin ne muutamat suosikit joita on, ovat niitä joihin palaamme yhä uudelleen. Turkkilaisista ravintoloista Ani ja Istanbul Grilli, espanjalainen ravintola Casa Largo,  italialainen Don Corleone, salaattiravintola Pupu, ja sushipaikka Sushibar+Wine. Vaikka itse en tuota sushia vielä muutama vuosi sitten syönyt (koska se ajatus silloin ällötti), niin kun on päässyt maistamaan tuoreeltaan valmistettua sushia, onkin mieli muuttunut sen suhteen täysin. 

Mukavaa on sekin, että jos kaupungilla päivällä käydessä tekee mieli käydä syömässä jotain kevyttä, niin joidenkin kirjakauppojen yläkerroista löytyy kahvilat. Akateemisen kirjakaupan 2.kerroksessa voi vielä selata erilaisia tietokirjoja ja pohtia aikooko ostaa valitsemansa kirjat samalla kun käy tilaamassa lounasta.
Valikoimassa on mm. täytettyä leipää tai ruokaisaa salaattia.

Aleksanterinkadun Suomalaisessa kirjakaupassa on yläkerrassa pieni kahvila, jonne voi myös käydä maksamassa kirjat, jos ne on aikeissa ostaa.

Viime perjantaina lähdettiin syömään sushit työpäivän päätteeksi Kamppiin, koska se oli meidän date night.

 Lauantaina olikin sitten erilaista tarjottavaa, kun mentiin viettämään 4 vee synttäreitä Roihuvuoreen. Muidenkin lapsia oli paikalla ja porukkaa tupa täynnä. Minulle oli varattu riisipiirakoita ja pala suklaakakkua, poppareita ja viinirypäleitä. Päädyin istumaan lastenpöytään, synttärisankarin viereen ja kahden hänen suht samanikäisen kaverin seuraan. Muistutin poikia siinä että kannattaa syödä se karjalanpiirakka ensin, että maistuu makeat sen jälkeen paremmalta, viinirypäleet ja keksit ja muut. Kolmevuotias vieressäni totesi että viinirypäleet ei kyllä ole makeita. (Yritin mainostaa niitä mehukkaina)

 

Synttärilahjoja tuli kasapäin, mutta suosikkilahja taisi olla tuliterä polkupyörä.

Ja olihan se hieno. Sillä piti myös päästä kulkemaan asuntoa päästä päähän, sen verran mitä nyt kerrostalo-asunnossa pystyy. Kolmen tunnin ajan siellä naposteltiin tarjottavia, seurusteltiin vieraiden kanssa ja leikittiin lasten kanssa. Jäi hyvä mieli ja täydet vatsat.