Kuun vaihde, taas. (Mihin se aika kuluu?)

 Kevät etenee vauhdilla, jo näyttää kesältä mutta ei kannata erehtyä tai sen tuntee luissa ja ytimissä. Aurinko saa taas aikaan sen että porukka käyskentelee ulkona pitkähihaisissa ja luulee että tämä on osa etelä-eurooppaa. Hyisevän kylmä tuuli viimeistään hillitsee vaatteiden vähentämistä, ainakin useimmiten. Kesä huhtikuussa? Hah, mitä vielä.

Yksi ilta SPR-vapaaehtoisten kanssa aikaa vietettyäni kävelin kotiin, kello oli melkein puoli 9. Oli ihana ilta-aurinko ja valoisaa. 

 

Tein (taas) kirjaostoksia ja täydensin Chris Whitakerin kokoelmaani. Yksi kirja puuttuu enää. Näistä olen lukenut 3, ylin on vielä lukematta. C.W. on ehdottomasti yksiä mielenkiintoisimpia kirjailijoita joiden tuotoksia olen lukenut.  

Välillä mielenkiintoisia kirjoja löytyy Storytelistä mutta vain e-kirjana. Meillä on hyvänkokoinen tabletti, jolla kirjoja voi lukea. Mitä rentouttavinta vapaa-ajan puuhastelua.

 Muutamia vahvasti kestitsemiseen liittyviä kyläilyjä on tullut harjoitettua myös. Ruskeasuolla oli tarjolla lammasta kaikenlaisten höystöjen kera. (oli muuten hyväää)

Ja mummolassa sai vatsansa täyteen leipiä, päällisiä, juustoja, keksejä.. Sieltä tuli lyllerrettyä kotiin vatsat kireinä, niin kuin aina. (vähempikin riittäisi)